Tuottajat

Romano Levi (1928 – 2008) oli eittämättä yksi legendaarisimmista ja mystisimmistä grapan valmistajista kautta aikojen ja häntä kutsuttiinkin lempinimeltä “Grappaiol’angelico (enkelien grapan tislaaja).” Levin suku oli työskennellyt aina 1600-luvulta lähtien tislaus-alalla San Giacomon ja Val di Giustin laaksoissa, Alppien kupeessa. Yli kolme vuosisataa näitä alueen tislaajia kutsuttiin nimeltään “grapat” ja he siirtyivät liikkuvien tislaamoidensa kanssa aina sinne, missä sadonkorjuu oli käynnissä. Aikaa myötä monet näistä tislaamoista jäivät lopulta sijoilleen ja kiinteät alueelliset tislaamot syntyivät. Lombardian, Piemonten, Valle d’Aostan, Veneton ja Emilian alueille syntyi noin viisikymmentä tislaamoa näiden Val di Giustin laaksosta kotoisin olevien ihmisten toimesta. Serafino Levi oli naimisissa Teresina Balbon kanssa ja heille syntyi kaksi lasta, Lidia ja Romano. Vuonna 1925 Serafino perusti tislaamon Neiven alueelle, jossa valmistettiin tasokkaita viinejä ja näin ollen korkealaatuisen raaka-aineen saatavuus oli taattu. Serafino kuoli nuorena vuonna 1933, ja hänen vaimonsa jatkoi tislaamon toimintaa. Mutta häntäkin leimasi traaginen kohtalo ja hän kuoli ilmahyökkäyksen aikana vuonna 1945. Romano Levi oli tuolloin 17-vuotias opiskelija Albassa. Hän päätti lopettaa opintonsa ja sisarensa Lidian avustuksella jatkoi tislausta. Tislaamo, jonka Serafino Levi on rakentanut, toimii pannutislausmenetelmällä ja on ollut alkuperäisin laittein ja tislauspannuin toiminnassa kohta lähes sata vuotta. Tislauspannu on peräisin Albasta, Malba Giovanni Ricostruzioni Meccanichen valmistama ja ainut maailmassa yhä edelleen toiminnassa oleva. Romano Levi sanoi tätä pannua ”helmeksi”, joka oikein käsiteltynä pystyi ihmeisiin. Levin tislaamo on nykyään myös grappamuseo, todellinen aikakapseli, jossa Romano Levin alkuperäinen henki leijuu kaikkialla; etikettien taiteessa, valmistusmenetelmissä ja työympäristössä. Tislaamo on aina avoin kaikille, joskin on hiukan vaikeampi löytää pulloja ostettavaksi, koska hyvin alhainen tuotantokapasiteetti ei pysty aina vastaamaan eri puolilta maailmaa tulevaa kysyntää.
Mitä tulee grappoihin, on usein väärin ajatella vain Romanoa. Isosisko Lidian (1925 – 2010) merkitys tuotantoon oli myös huomattava. Hän oli merkittävä tuki Romanolle, poikkeuksellinen nainen, erittäin suojeleva, tiukka ja varovainen, näin Romano kuvailee siskoaan. Mutta Romanon uskollisuus vanhoja menetelmiä kohtaan ja käsin kirjoitetut sekä kuvitetut etiketit ovat ne varsinaiset seikat, jotka nostivat nämä Grappat kulttituotteiksi. Ensimmäiset, nämä runollisin lausein ja naiivein piirustuksin käsinkirjoitetut etiketit, luotiin 1962/63, kun Levien ystävä Giorgio Adriano Neivestä, osti kiireessään grappa-pulloja, pyytäen samalla Romanoa tekemään revitystä papereista etiketit pulloihin. Romano itse ei tehnyt alkuperäisiä, vaan vanhempi rouvashenkilö ”signora Sabina” taiteili ensimmäiset 50–100 etikettiä, kunnes väsyi piirtämään ja sen jälkeen Romanon piti piirtää itse etikettinsä. Nykyään tislaamoa hoitavat Luigi Schiappapietra sekä Lucio Scaratti ja etikettien piirtämiseen on palkattu taiteilijoita, jotka jatkavat Romanon esteettistä perinnettä.